Korkeapainelaminaatti ( HPL ) – kestävä ja monipuolinen ratkaisu sekä ulko- että sisätiloihin

Korkeapainelaminaatin (HPL , High-Pressure Laminate) käytetään kohteissa, joissa vaaditaan äärimmäistä kestävyyttä, hygieniaa tai säänkestoa. Korkeapainelaminaatti on erinomainen materiaali ulkokäyttöön sen äärimmäisen kestävyyden ja säänkeston vuoksi. Ulkokäyttöön tarkoitettu HPL (usein merkinnällä EDS tai EDF) on valmistettu kestämään UV-säteilyä ja suuria lämpötilanvaihteluita.

• Julkisivut ja ulkorakentaminen: Parvekekaiteet, tuulettuvat julkisivuverhoukset, ratikkapysäkki levyt, sekä erityyppiset sokkelit ja ulkokalusteiden pöytälevyt.
• Liikuntapaikat: Leikkikentät ja liikuntahallit, joissa vaaditaan kestävyyttä mekaaniselle rasitukselle sekä iskunkestävyyttä.  
• Ulkokalusteet: Tyypillisiä kohteita ovat varustelaatikot, puutarha- ja ravintoloiden pöydät sekä myymälätiskit. 

Lue lisää korkeapainelaminaatin käyttökohteista ulkona

Westface kauppa tarjoaa alan laajimman valikoiman julkisivulevyjä

Korkeapainelaminaatti on sisätiloissa kovaa käyttöä kestävien pintojen parhaimmistoa. Ohuempana tuotteena sitä pinnoitetaan rakennuslevyihin, kuten keittiötasoissa ja paksumpana se tunnetaan massiivilaminaattina, jolloin se on huomattavasti paksumpaa ja kestävämpää kuin tavallinen kalustelaminaatti, mikä tekee siitä ihanteellisen kohteisiin, joissa pinta joutuu jatkuvalle rasitukselle, kosteudelle tai kolhuille.

• Kalusteet ja tasot: Tyypillisiä kohteita ovat keittiön työtasot, laboratoriopöydät, ravintoloiden pöydät sekä myymälätiskit. 
• Sisustuspaneelit ja seinät: Sairaaloiden, koulujen, kirjastojen, päiväkotien ja kauppakeskusten seinä- ja tasopinnat, joissa vaaditaan iskunkestävyyttä ja helppoa puhdistettavuutta.
• Saniteettitilat: WC-väliseinät, suihkuseinät ja pukuhuoneiden kalusteet (materiaali ei turpoa kosteudesta ja on hygieeninen helposti puhdistettava materiaali).
• Liikennevälineet: Laivojen, bussien ja junien sisustusmateriaalina, joissa vaaditaan lähinnä tiukat paloluokitukset pintamateriaaleille, iskun ja naarmunkeston lisäksi.

Lue lisää korkeapainelaminaatin käyttökohteista sisällä

Westface kauppa tarjoaa alan laajimman valikoiman sisustuslevyjä

Korkeapainelaminaatin historia

Korkeapainelaminaatti (HPL) materiaalilla on pitkä historia, joka alkoi jo 1900 – luvun alussa. Laminaattilevyn syntyhistoria alkoi kehittymään vuodesta 1907, kun belgialais-amerikkalainen kemisti Leo Baekeland kehitti bakeliitin, maailman ensimmäisen synteettisen muovin. Pian tämän jälkeen 1913 Herbert Faber ja Daniel J. O'Conor perustivat Formican. He huomasivat, että hartsilla kyllästetty paperi toimi erinomaisena sähköeristeenä korvaten kiilteen (engl. mica). Tästä juontaa juurensa nimi "For Mica" (kiilteen sijasta).

Koristepaperi keksittiin 1920-luvulla, mikäli mahdollisti värit ja kuviot. Oli syntynyt dekoratiivinen tuote. Melamiini-formaldehydihartsin kehittäminen 1903-luvulla nosti tuotteen täysin uudelle tasolle. Kirkas ja äärettömän kova pinta mahdollisti vaaleat värit ja teki pinnasta lämmön- ja kulutuksenkestävän. Tämän myötä materiaalia pystyi käyttämään kulutuksen kestävänä kahviloiden pöytäpinnoissa ja sisutusmateriaalina.

IKI-levytehdas Kolhossa aloitti korkeapainelaminaatin valmistuksen 1952

Toisen maailmansodan jälkeen laminaatti räjähti suosioon osana modernia elämäntapaa. Keittiöistä haluttiin helppohoitoisia ja värikkäitä. Laminaatti teollisesti valmistettuna oli edullinen ja kestävä vaihtoehto kivelle tai puulle.
Erityisesti -50 luvulla keittiöihin haluttiin lisää raikkautta ja trendiksi tulivat pastellisävyt.

IKI-levytehdas eli nykyinen Formica IKI Oy on suomalaisen teollisuushistorian ikoni ja edelleen merkittävä toimija alallaan. Tässä tiivistetty katsaus tehtaaseen:

Perustiedot ja historia

• Sijainti: Tehdas sijaitsee Mänttä-Vilppulassa, tarkemmin Kolhon kylässä. Se on Skandinavian ainoa korkeapainelaminaattitehdas.
• Perustaminen: Tuotanto alkoi vuonna 1952 (Helsingin olympiavuonna). Alun perin tehtaan perusti G.A. Serlachius Oy.
• Käsite "IKI-levy": Suomessa IKI-levystä tuli niin vahva tuotemerkki, että sanaa käytetään edelleen yleisnimenä kaikille korkeapainelaminaateille, vaikka kyseessä on nimenomaan Kolhon tehtaan tuote.

Teollistuminen ja vahva teknologinen kehittyminen näkyi myös korkeapainelaminaatin valmistuksessa 1960-luvulla. Korkeapainelaminaatin puristuspaine muodostui standardin kriteeriksi nykypäivän EN 438 HPL – levylle. Valmistuksessa on hyvin korkea puristuspaine (yli 7 MPA puristuspaine verrattuna vaikka autonrenkaan 0,2 MPA paineeseen). Puristuspaineen lisäksi korkeapainelevyn valmistukseen tarvitaan valmistukseen yleensä +140 °C lämpötila, että lopputuotteesta syntyy tiivis, vettä läpäisemätön tuote.            

Korkeapainelaminaatin matka keittiötasosta sairaaloiden julkisivuihin

Korkeapainelaminaatin (HPL) matka ulkokäyttöön on kestänyt vuosikymmeniä, ja se on vaatinut merkittävää teknistä kehitystä pinnoitteissa. Vaikka laminaattiteknologia keksittiin jo 1900-luvun alussa (Bakeliitti), moderni dekoratiivinen HPL yleistyi 1950-luvulla. Tuolloin se oli kuitenkin tarkoitettu vain sisätiloihin, sillä se ei kestänyt UV-säteilyä. Levy haalistui ja kellastui nopeasti ja se ei kestänyt jatkuvaa kosteusrasitusta.

Läpimurto ulkokäyttöön (1970–1980-luvut)

Varsinainen siirtyminen ulos tapahtui 1980-luvulla. Tällöin keksittiin kaksi kriittistä teknologiaa:

• UV-suojakerrokset: Kehitettiin pintoja, jotka suodattavat auringon ultraviolettisäteilyä, estäen värien haalistumisen ja materiaalin haurastumisen.
• Kompaktilaminaatti: Opittiin valmistamaan erittäin paksuja (yli 6 mm) itsekantavia levyjä, jotka eivät tarvitse runkomateriaalia (kuten lastulevyä), joka imisi kosteutta.

Julkisivukäytön yleistyminen (1990-luku – nykyhetki)

1990-luvulta lähtien HPL-levyjä on käytetty laajasti arkkitehtonisessa julkisivuverhoilussa. Eurooppalaiset valmistajat, kuten Trespa ja Fundermax, toivat markkinoille erityisesti säänkestäviä laatuja (EDS/EDF), jotka kestävät jopa merellistä ilmastoa ja äärimmäisiä lämpötilan vaihteluita.

Miten korkeapainelaminaatti valmistetaan

Vaikka korkeapainelevy koostuu suurelta osin luonnonmateriaaleista, sen valmistusprosessi ja kemiallinen rakenne on suunniteltu nimenomaan vastustamaan biohajoamista.

Korkeapainelaminaatti koostuu noin 60–70 % paperista (voimapaperi ja koristepaperi) ja 30–40 % hartseista (fenoli- ja melamiinihartsit). Valmistusprosessissa (korkea paine ja lämpö) hartsit läpikäyvät peruuttamattoman kemiallisen reaktion (polykondensaatio). Ne muuttuvat kertamuoviksi, joka sitoo paperikuidut toisiinsa kivikovaksi, yhtenäiseksi massaksi.

Korkeapainelaminaatin, rullalaminaatin, mikrolaminaatin ja melamiinilevyn eroavaisuudet

Laminaatit ja melamiinilevyt ovat sisustamisen ja kalusteteollisuuden ylivoimaisesti eniten käytettyjä pintamateriaaleja. Niiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja kestävyydessä ja valmistusprosessissa. Tässä on tiivistetty vertailu CPL-, HPL- ja mikrolaminaatin sekä melamiinilevyn välillä.

Korkeapainelaminaatti HPL (High Pressure laminate)

HPL on laminaateista vahvin ja kestävin. Se valmistetaan puristamalla useita kerroksia hartsilla kyllästettyä voimapaperia sekä pintakerroksen kuviopaperia erittäin korkeassa paineessa ja lämpötilassa. Tuotetta kutsutaan joko laminaattilevyksi tai korkeapainelaminaattilevyksi.

• Valmistus: Arkkipuristusmenetelmä, jolloin voidaan valmistaa joustavasti pieniä määriä eri kuviopaperilla ja pintasturktuurilla. Pinnan kuviointi tapahtuu struktuuri kuvioiduilla puristinpelleillä. 
• Ominaisuudet: Erittäin kova, iskunkestävä ja lämmönkestävä. Paksuus on tyypillisesti 0.6 – 1.2 mm
• Käyttökohteet: Kohteet, joissa vaaditaan kovaa kulutuskestävyyttä, hygieenisyyttä, tarvittaessa palokesto ominaisuuksia sekä iskunkestävyyttä. Compact levyt 6 mm paksuudesta ylöspäin soveltuu niin tuulettuviin julkisivuihin kuin muihinkin sisäpuolen sisustuslevyihin. Levymäisenä tuotteena compact levyn käyttö on lisääntynyt merkittävästi vuosien saatossa mitä erilaisempiin käyttökohteisiin.    

CPL (Continuous Pressure laminate) – Rullalaminaatti

CPL muistuttaa rakenteeltaan HPL-laminaattilevyä, mutta nimensä mukaisesti se valmistetaan jatkuvalla syötöllä rullalta rullalle jatkuvatoimisena.

• Valmistus: Rullapuristusmenetelmä (Continuous process). Puristuspaine on matalampi kuin HPL-prosessissa, mutta jatkuva syöttö tekee tuotannosta tehokasta. Prosessin luonteesta johtuen tuotantoerät on merkittävästi suurempia kuin HPL arkkimenetelmällä. Levyn pinta struktuuri poiketen HPL – levyn tuotannosta tehdään viiralla. Viiran avulla pystytään valmistamaan käytännössä vain mattamaista pintaa. Esimerkiksi kiitävän pinnan tai todella ”rosoisen” pinnan valmistus ei ole tuotantoteknisesti mahdollista.
• Ominaisuudet: Joustavampi kuin HPL, mikä mahdollistaa tuotteen toimittamisen rullissa. CPL tuotteen paksuus on tyypillisesti 0.3 – 0.5 mm. 
• Käyttökohteet: CPL soveltuu parhaiten pystypintoihin, listoihin ja paneeleihin. Sopii kohteisiin, joissa tarvitaan enemmänkin kulutuskestävyyttä kuin iskunkestoa. Perinteisesti lattialaminaatit on valmistettu CPL levystä. Kilpailun kiristyessä CPL levyn käyttöä on lisätty myös keittiötasoissa lastulevy runkomateriaalilla.

Mikrolaminaatti (Microlaminate) ja melamiini levy (MCF)

Mikrolaminaatti on ohut, usein paperipohjainen pinnoite, joka on suunniteltu erityisesti haastavien muotojen pinnoittamiseen. Se on enemmänkin "pinnoitekalvo" kuin perinteinen rakennelaminaatti. Melamiini levyssä on pintapaperi.

Molemmat levytyypit puristetaan hyvin pienellä paineella ja korkealla lämpötilalla puupohjaisiin levyihin kuten esim. puupohjaisten lastulevyn tai mdf -levyn pintaan.   

• Mikrolaminaatin ja melamiinilevyn valmistus: Mikrolaminaatti valmistetaan usein lakkakerroksista ja erikoispapereista. Vastaavasti melamiinilevyyn (MFC) käytetään täysin samaa pintapaperia ja melamiinihartia kuin HPL ja CPL levyissäkin.  
• Ominaisuudet: Erittäin ohut pinta ja valmistusprosessi tekevät tuote ominaisuuksista herkemmin naarmuuntuvia sekä kulutuksen kestävyys on merkittävästi erilainen verrattuna HPL ja CPL levyihin.
• Käyttökohteet: Huonekalujen runko-osat, laatikoiden etusarjat, ovet, koristelistat ja profiilit, joissa on huomattavasti vähemmän mekaanista kulutusta.

Korkeapainelaminaatti omaa elävän pinnan

Korkeapainelaminaatti (HPL) ja maalattu levy (kuten maalattu alumiinikomposiitti) eroavat toisistaan merkittävästi sekä rakenteensa että kestävyytensä puolesta. Vaikka molemmilla saa tyylikkään pinnan, niiden käyttäytyminen arjessa on hyvin erilaista.

1. Estetiikka ja tuntuma

• Maalattu levy on usein sisustusarkkitehtien suosiossa, koska värien määrä on rajaton. Myöskin himmeä ja heijastamaton pinta on helpompi saavuttaa maalatulla tuotteella. Viimeisten vuosien aikana varsinkin Fundermax, Trespa ja Arpa ovat kehittäneet kilpaa Satiinisia, mutta kulutuksen kestäviä pintoja.
• Korkeapainelaminaatti on valinta silloin, kun vaaditaan teknistä suorituskykyä. Se tuntuu kovemmalta ja kylmemmältä. Korkeapainelaminaatin etuna on painotekniikalla saavutettava pintamuotojen kirjo. Modernit laminaatit voivat kuitenkin jäljitellä puun tai kiven tuntumaa (tekstuuria) erittäin aidosti.

2. Korkeapainelaminaatti on rakenteellinen kestävä tuote

• HPL: Pinta muodostuu useista hartsikyllästeisistä paperikerroksista, jotka on puristettu valtavassa paineessa ja kuumuudessa yhdeksi massaksi. Tuloksena on kova, "panssarimainen" pinta.
• Maalattu levy: Pinta on ohut kerros maalia (usein lakalla viimeisteltynä) levyn päällä. Se on huomattavasti pehmeämpi ja alttiimpi vaurioille.

3. Korkeapainelaminaatin vahvuus on iskujen ja naarmujen kesto

Tämä on suurin käytännön ero:

• HPL: Kestää erittäin hyvin hankausta, kolhuja ja naarmuja. Jos pintaan osuu kattila tai imuri, siihen ei yleensä jää jälkeä.
• Maalattu levy: Altis kolhuille. Jos maalipinta saa kovan iskun, siitä voi lohjeta pala pois, paljastaen alla olevan runkomateriaalin (esim. kellertävän MDF-levyn). Maalattu pinta myös naarmuuntuu herkemmin hienosta hiekasta tai karheista pesusienistä.

Korkeapainelaminaattilevyjen perinteiset pintastuktuurit ja levyn ydin 

Pintastruktuuri ei ole vain ulkonäköasia; se vaikuttaa suoraan laminaatin kestävyyteen, puhdistettavuuteen ja sormenjälkien näkymiseen. Eri valmistajilla on tyypillisesti omia nimiä eri stuktuureille kuvaamaan pinnan muotoa. Ohessa on karkealla tasolla kuvattuna perusteet perusnimille.

• Matta (Matte): Moderni, hillitty ulkoasu. Heijastaa vähän valoa, mutta perinteiset matat voivat olla herkkiä rasvajäljille erityisesti tummissa yksivärisissä levyissä.
• Kiiltävä (Gloss): Erittäin peilimäinen. Korostaa värejä, mutta naarmuuntuu herkemmin (käytetään usein pystypinnoilla).
• Puusyy (Woodgrain): Jäljittelee aidon puun tuntua. Suosittu kalusteissa, koska se peittää hyvin pienet naarmut.
  Perinteisen puusyyn rinnalle on tullut samettinen pintamuoto, jolla saavutetaan elegantti aitoviilun veroinen pinta.
• Kivi/Betoni (Stone/Slate): Epätasainen, luonnollisen tuntuinen pinta, joka on erittäin kestävä kulutusta vastaan.
• Anti-Fingerprint (Supermatte): Uuden sukupolven struktuuri, joka hylkii sormenjälkiä ja tuntuu silkkisen pehmeältä.

Miten levyn runkopaperi vaikuttaa lopputuotteen visuaalisuuteen?

Nykypäivän listoituksen tuotantokoneet on kehitetty ns. 0-sauma tai PUR –liimalle, näiden ansiota alle 2 mm levyjen runkopaperin värillä ei ole enää merkitystä.

Kompakti levyjen ydin jää pitkälti näkyviin ja siinä on hyvä huomioida, että runko on yleensä musta, palosuojatuissa ruskea. Kehityksen tuloksena on tehty hyvin rajattu mallisto, jossa on olemassa esim. täysvalkoisia kompakti levyjä. 

Korkeapainelaminaatin ympäristövaikutukset ja kierrätys

Vaikka laminaattilevy ei ole biohajoava, se ei tarkoita, että se olisi automaattisesti "ympäristörikollinen". HPL:llä on omat vahvuutensa kiertotaloudessa:

• Pitkä elinkaari: Koska tuote kestää erittäin pitkään ilman kemiallista huoltoa (maalausta tai myrkyllisiä suoja-aineita), sen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ovat usein pienemmät kuin lyhytikäisillä materiaaleilla.
• Energianlähde: HPL on erinomainen energianlähde. Koska se on pääosin paperia ja hartsia, se voidaan polttaa teollisissa jätteenpolttolaitoksissa. Sen lämpöarvo on verrattavissa kivihiileen, ja polttoprosessissa vapautuu pääasiassa hiilidioksidia ja vettä.
• Uusiokäyttö: Vanhoja levyjä voidaan käyttää uudelleen esimerkiksi täytemaana tai jauhaa uusien tuotteiden raaka-aineeksi tai jalostaa uusituotteeksi (tämä on tosin vielä teollisesti harvinaista).

Voidaan siis sanoa, että laminaattilevy on ympäristöystävällinen valinta kestävyytensä, ei hajoavuutensa vuoksi.
Verrattuna esim. HDPE (suuritiheyksinen polyeteeni) materiaalin, niin HDPE etuna voidaan pitää sen kierrätettävyyttä HPL levyyn nähden, mutta HDPE valmistetaan yhä pääsääntöisesti neitseellisestä öljystä tai kaasusta (vaikka kierrätysmuovin käyttöä pyritään lisäämään yhä enemmän). HPL etuna voidaan pitää raaka-aine pohjaa, joka koostuu nykypäivänä FSC/PEFC sertifioiduista metsistä ja puukuitu on monesti puupohjaiseen levy- tai selluteollisuuteen kelpaamaton puukuitu. Haittapuolena on valmistusprosessin energian käyttömäärä monissa tehtaissa. Joskin valmistava teollisuus Euroopassa pyrkii tehostamaan EPD toimintojaan erityyppisesti. 

Miksi laminaattilevy ei ole biohajoava?

Biohajoavuus tarkoittaa, että materiaali palaa luonnon kiertokulkuun biologisen toiminnan tuloksena suhteellisen nopeasti.

Korkeapainelevy (HPL) on suunniteltu kestämään ulkona vuosikymmeniä (usein yli 50 vuotta). Se ei mätäne, vaikka se olisi kosketuksissa kosteuden kanssa. Jos HPL-levy hienonnettaisiin ja jätettäisiin luontoon, hartsiosat jäisivät ympäristöön mikroskooppisina partikkelina, jotka eivät hajoa biologisesti.

EPD ja GWP -näkökulma, kriittinen huomio suunnittelijalle

Kun vertaat EPD-selosteita, varmista että katsot samaa toiminnallista yksikköä (esim. 1 m2 levyä paksuudella 8 mm). Jotkut valmistajat ilmoittavat luvut kiloa kohti, mikä voi hämätä, jos levyn tiheys vaihtelee

Huomionarvoisena seikkana on myös valmiin tuotteen kuljetuslogistiikka ja EPD- selosteen painotukset.

GWP-lukujen (Global Warming Potential) vertailu on hieman haastavaa, koska luvut päivittyvät EPD-selosteiden uudistusten myötä.

Laminaatti itsessään on pitkän elinkaaren tuote, lähinnä tuotannon valmistuksen energia lähteet esim. sähköntuotannon valmistus menetelmät ja raaka-aineiden alkuperä, tuotannon jatkuvat kehitystoimenpiteet sekä kuljetuslogistiikka markkinoille muodostaa oman lisän tuotteen hiilijalanjälkeen.     

Korkeapainalaminaattien levykoot vähentävät hukkaa  

Euroopan johtavien laminaattivalmistajien tarjontaan vaikuttavat valmistustekniikka ja markkinoiden standardimitoitukset eri käyttökohteissa.

Miksi laminaattilevyn koolla on merkitystä?

• Hukan minimointi: Valitsemalla levyn, joka vastaa lähelle lopputuotteen mittoja (esim. keittiön työtaso), säästetään materiaalikustannuksissa.
• Saumattomuus: Suurilla arkeilla (yli 4 metriä) saadaan yhtenäisiä pintoja julkisiin tiloihin, mikä parantaa hygieniaa ja visuaalisuutta.
• Suunnittelun vapaus: Arkkitehdit voivat suunnitella lattiasta kattoon ulottuvia elementtejä ilman vaaka- tai pystysaumoja.

Yleisimmät arkkikoot ovat mm.

Kalusteovet, sisäovet, työtasot, sisustuslevyt
3050x1300, 2450x1300, 2150x950

Pitkät työtasot, seinäpinnat
3660x1525, 4200x1300

Kompaktilevyt, itsekantavat rakenteet, sekä myös ulkoverhouslevyt
2800x1300, 4100x1300, 2800x1854, 3670x1630

Korkeapainelaminaatin tekninen suorituskyky ja iskunkestävyys EN 438 standardi

SFS-EN 438 on eurooppalainen standardi, joka määrittelee vaatimukset ja testimenetelmät korkeapainelevyille (HPL, High-Pressure Decorative Laminates). Se on keskeinen työkalu arkkitehdeille, kalustevalmistajille ja rakentajille laadun varmistamiseksi.

Standardi määrittelee HPL:n materiaaliksi, joka koostuu kuitukerroksista (yleensä ns. runko eli graft-paperia), jotka on kyllästetty lämpökovettuvilla hartseilla. Nämä kerrokset puristetaan yhteen vähintään 5 MPa paineessa ja noin 120 -150 °C lämpötilassa.

Standardi jakaa levyt paksuuden mukaan kahteen luokitukseen. paksuus alle 2 mm levyt kiinnitettäväksi tukirakenteeseen yli 2 mm levyt itsekantavia, sekä ulkokäyttöön tarkoitetut kompaktilaminaatit sekä rakennustuotteiden CE-merkintävaatimukset omaaviin.  

Korkeapainelaminaatti testataan valmistajan toimesta ja standardi määrittelee tiukat raja-arvot teknisille ominaisuuksille.

Laminaattilevyn pinnan kulutuskestävyys (Abrasion resistance) testataan mekaanisella Taber- testillä. Eri tuoteluokituksissa (Grade) määritellään pinnan kestovaatimukset. Esimerkiksi HGS-luokassa edellytetään että Taber laitteella tehdään 350 kierrosta samassa kohdassa pintaa, ennen kuin koristekuvio saa kulua ”puhki” ja kuviopaperin alla oleva runkopaperi tulee näkyviin.

Laminaattilevyn iskunkestävyys (Impact resistance) testaan pudottamalla teräskuula laminaatin pintaan.   Standardi määrittelee suurimman sallitun halkeaman koon tai vaatii, ettei jälkeä tule lainkaan tietystä korkeudesta

Naarmuuntuminenmitataan timanttikärjellä, johon kohdistetaan voimaa (N). Standardi vaatii, että pinta ei naarmuunnu näkyvästi tyypillisessä käytössä. Standardi sallii vain hyvin pieniä pisteitä tai kuituja (esim. max 1,0 mm ²per neliömetri, jotka eivät saa häiritä yleisvaikutelmaa 1 m kohtisuoraan etäisyydeltä katsottuna.

Ulkokäyttöön tarkoitetut exterior levyt testataan erikseen UV-testillä. Valonkestävyys testataan altistamalla pinta UV-valolle. Arvostellaan harmaa-asteikolla (yleensä vähintään 4-5), mikä tarkoittaa, ettei väri saa muuttua merkittävästi auringonvalossa. Ulkokäytössä sallitaan tasainen muuttuminen levyissä auringon UV- valon vaikutuksesta.

Kiehuvan veden avulla tehdään 2 tunnin turpoamis- sekä irtoamistesti. Hyväksytty tulos on, ettei laminaatti turpoa liikaa (yleensä max 10–15 % nimellispaksuudesta) eikä kerrosten välillä tapahdu rakenteellista delaminoitumista.

Tahrankestävyystestaan altistamalla koelevy 16 tunniksi aineille kuten kahvi, asetoni, oliiviöljy ja puhdistusaineet. Aineet eivät saa jättää pysyviä jälkiä.

Hygieenisyyttä ei suoranaisesti testata erikseen, koska pinta on tiivis ja ei-huokoinen, se on luonnostaan epäsuotuisa mikrobien kasvulle.  Tämä onkin pikemminkin materiaaliominaisuus prosessissa syntyvän levyn osalta.

Westface tuntee korkeapainelaminaatin kuin omat taskunsa

Timo Lassisen työhistoria ja kokemus laminaattialalta kytkeytyvät vahvasti alan asiantuntija- ja myyntitehtäviin.

• Nykyinen rooli: Hän toimii projektimyyntipäällikkönä Westface Oy:ssä, joka on erikoistunut korkealaatuisiin julkisivuratkaisuihin, mukaan lukien korkeapainelaminaatit.
• Kokemus ja asiantuntemus: Lassinen on pitkän linjan asiantuntija, jolla on laaja kokemus nimenomaan julkisivujen ja rakennuslevyjen parissa. Hän on työskennellyt aiemmin pitkään Formica IKI Oy:llä, joka on IKI-levyjä valmistava tehdas Kolhossa.
• Erikoisosaaminen: Hänen osaamisensa kattaa erityisesti korkeapainelaminaatin (HPL) tekniset ominaisuudet ja niiden soveltamisen vaativiin rakennuskohteisiin.

Hän on tunnettu asiantuntijana, joka auttaa arkkitehteja ja rakennuttajia valitsemaan oikeat materiaaliratkaisut säänkestävyyden ja visuaalisuuden perusteella.

Westface tarjoaa alan laajimman tietotaidon korkeapainelaminaatista